Vitima no Sobrevivente Sira Iha Munisipiu Viqueque Apoiu Rekonsiliasaun no Esbosu Politika Reparasaun

57

Viqueque – (31 Marsu 2026), Centro Nacional Chega!I.P kontinua organiza atividade Konsulta Públiku iha Munisipiu Viqueque ho tema “Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Esbosu Politika Reparasaun”, ne’ebé realiza iha Salaun Paroquia Munisipiu Viqueque. Objetivu husi Konsulta Públiku ne’e, atu rona vitima no sobrevivente sira, veteranus, juventude, organizasaun rezisténsia juvenil, autoridade lokál no entidade sira seluk nia hanoin kona-ba Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Esbosu Politika Reparasaun. Ho oradór importante sira mak hanesan Diretór Ezekutivu Chega!, Hugo Maria Fernandes ne’ebé ko’alia kona-ba Rekonsiliasaun Timoroan no Jose Luis Oliveira ko’alia kona-ba Politika Reparasaun no modera husi Ato “Lekinawa” da Costa.

Iha diskursu abertura, Reprezentante Vise Minstru Asuntu Parlamentar (VMAP), Aniceto Guro Berteni Neves destaka importansia husi atividade Konsulta Públiku ne’e, atu rona ideia, hanoin, sentimentu no espetasaun sira husi Viqueque oan sira oinsa mak atu kontribui hodi mellora Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Esbosu Politika Reparasaun no harii timor ida nakonu ho domin ho dame iha espiritu unidade nasional. Nia aforma, iha periodu konflítu pasadu 1974-1999 munisipiu Viqueque akontese konflítu barak ne’ebé fo terus ba Viqueque oan sira tanba oho malu, dadur malu, kastigu malu no seluk tan.

Konflítu pasadu sira ne’e, ohin loron inan aman no avo sira lori hela fitar no kanek sira iha sira nia isin lolon no kontinua transmite husi jerasaun ba jerasaun. Fitar no kanek sira ne’e mos kontinua hamosu odio no vingansa ba malu iha sosiedade nia leet. Tanba ne’e, nia nu’udar Membru Konsellu Administrasaun Chega! ne’ebé Reprezenta Vise Ministru Asuntu Parlamentar, husu ba Viqueque oan sira atu hakotu ona siklu odiu malu no vingansa ba malu katak para ona. Terus no sofrementu ne’ebé inan aman no avo sira lori to’o de’it iha sira, labele kontinua ba jerasaun foun sira.

“Ita sira iha ne’e ita mesak independentista orang-orang merdeka, se ita ema independentista tenke hatudu ita nia koriousidade, tenke hatudu ita nia aten barani, tenke hatudu ita nia orgullozu koletiva hanesan ema ne’ebé mak independentista. Ita la’os ema ne’ebé lakon ita ema ne’ebé manan hodi harii nasaun ida ne’e, ita tenke hatudu ita nia orgullozu. Ita manan tiha mak loron-loron ita han malu, ita akuza malu ne’e ita la’os manan independensia, ita manan odiu vingansa. Hau hanoin Viqueque iha korajen hodi hapara ida ne’e husi ohin ba ohin”, Reprezentante VMAP enkoraja.

Diretór Ezekutivu Centro Chega!I.P, Hugo Maria Fernandes esplika, tinan ida ne’e Timor-Leste kompleta tinan 24 ita hetan ukun rasik-an. Haree ba pasadu konflítu barak mak akontese komesa iha periodu 1974-1999. Konflítu ida ne’e Timoroan sira hetan sofrementu no terus oin-oin, dadur malu, kastigu malu no oho malu. Ida ne’e laiha ema ida atu nega, ida ne’e faktu istoriku.

Ho atividade Konsulta Públiku ne’e atu rona ita boot sira nia ideia, hanoin kona-ba Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Esbosu Politika Reparasaun no buka solusaun hamutuk oinsa mak atu hakotu konflítu pasadu ho dalan rekonsiliasaun no reparasaun nian. Ita halo rekonsiliasaun la’os ho Timoroan sira iha Indonézia maibé ita mos halo rekonsiliasaun entre Timoroan sira ne’ebé agora moris iha Timor-Leste tanba ita nia konflítu hahu husi funu maun alin to’o mai iha invazaun Indonézia. Konflítu ne’e nia konsekuensia mak ita hakanek malu no kanek ida ne’e iha fuan, kanek iha neon no kanek iha laran seidauk lakon, balun lori hela fitar iha isin lolon. Dala barak ita manifesta ita nia sentimentu susar no triste pasadu liu husi ita nia deklarasaun oin-oin, ita dun malu, ita hatodan malu ho liafuan sira ne’ebé mak karik lanesesariu ita atu ko’alia. Ne’e hatudu katak ita presiza duni atu ko’alia asuntu rekonsiliasaun.

Tanba ne’e, Diretór hato’o agradesementu ba Reprezentante Prezidente Autoridade Munisipiu Viqueque ho estrutura tomak, Amo Paroquia Viqueque, Autoridade PNTL Munisipiu Viqueque, Veteranus, Vitima no Sobrevivente sira, Juventude no entidade sira seluk ne’ebé partisipa iha Konsulta públiku ne’e hodi kontribui mellora Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Esbosu Politika Reparasaun.

Reprezentante Prezidente Autoridade Munisipiu Viqueque hanesan mos Sekretáriu Munisipal Asuntu Administrasaun no Finansas, Estevâo de Carvalho konsidera atividade Konsulta Públiku ne’ebé Centro Chega!I.P halo nu’udar atividade estadu nian tanba ne’e Autoridade Munisipiu Viqueque hamutuk ho estrutura tomak apoiu total. Nia enfaze katak, komunidade Viqueque presiza duni hatene kona-ba Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Esbosu Politika Reparasaun atu sira bele hatene no kontribui.

Iha biban ne’e, Vitima ba Masakre Kararas, Lucina Guterres esplika, nia senti kontente partisipa iha atividade Konsulta Públiku tanba bele rona direita informasaun husi oradór sira kona-ba Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Esbosu Politika Reparasaun. Nia afirma, apoiu rekonsiliasaun no esbosu politika reparasaun atu hakotu konflítu pasadu nune’e jerasaun foun sira mai labele fo todan ba jerasaun foun sira.

“Hau hanesan vitima ida husi levantamentu Kararas hau sente orgullu tanba ida ne’e di’ak. Tempu ona ita simu malu atu hamutuk atu haree ba dezenvolvimentu, atu bele harii unidade ba ita nia rai. Ita halo rekonsiliasaun ita presiza mos halo reparasaun ba vitima no sobrevivente sira ne’ebé afeita ba funu”, dehan Lucina.

Juventude Lorico Aswain, Remidio Amaral dehan, “Tempu ona para ita halo rekonsiliasaun ho maluk Timoroan sira ne’ebé uluk hanoin lahanesan ho ita bolu malu hamutuk. Hau hanoin rekonsiliasaun ne’e tenke halo no reparasaun mos tenke halo tanba iha 1999, ema nia uma estraga no oho malu no agora balun ain-tohar no liman tohar governu tenke tau osan para haree hodi rekoopera fila fali sira nia sofrementu”.

Juventude Munisipiu Viqueque, Miguel S. da Silva informa, atividade Konsulta Públiku ne’e di’ak tanba nu’udar espasu ida ba sira hodi ko’alia sai saida mak sira sente no saida mak sira hakarak kona-ba Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Politika Reparasaun nian. “Timor ukun-an ona, ita presiza halo rekonsiliasaun no mos halo reparasaun ba ema sira ne’ebé uluk terus ba rai ida nee”.

Atividade Konsulta Públiku ne’e taka ho refleksaun prezide husi Pe. Jovito Rêgo de Jesus Araújo hanesan Membru Konsellu Administrasaun Chega!, ne’ebé foku ba tema jeral “Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Esbosu Politika Reparasaun”. Atu fo hanoin fali katak, antes ne’e Centro Chega!I.P halo ona Konsulta Públiku iha Dili, Aileu no Bobonaro.

Media Chega!.




Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

X