Aileu – (18 Marsu 2026), Centro Nacional Chega!I.P halo Konsulta públiku ba entidade sira iha Munisipiu Aileu kona-ba Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan (PRT) no Politika Reparasaun (PR), ne’ebé realiza iha Salaun Timor Klaran, Aileu.
Diretór Ezekutivu Centro Nacional Chega!I.P, Hugo Maria Fernandes iha intervensaun, objetivu husi Konsulta Públiku kona-ba Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Politika Reparasaun ba entidade sira iha Aileu, atu rona hanoin, simu sujestaun no rekomendasaun sira atu hadi’ak Esbosu Politika Nasional Reparasaun no Esbosu Lei Reparasaun ne’ebé mak Centro Chega!I.P hamutuk ho parseiru sira prepara hodi mellora liu tan.
Konsulta Públiku ne’ebé Centro Chega!I.P halo nu’udar orientasaun ida husi Na’i Primeiru Ministru (PM), Kay Rala Xanana Gusmão, iha tinan kotuk 2025, wainhira hasoru malu ho Grupu Traballu Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan (GT-PRT) iha Antigo Comarca Balide. PM Xanana rekomenda katak, halo uluk konsulta ida ba entidade sira hotu kona-ba oinsa halo Rekonsiliasaun entre Timoroan sira. Ho baze ba ida ne’e, tinan 2026, Centro Chega!I.P halo Konsulta Públiku ida iha Dili, agora iha Munisipiu Aileu no sei hala’o iha Munisipiu Bobonaro no Munisipiu Viqueque.
Diretór hatutan, Centro Chega!I.P halo Konsulta Públiku iha Munisipiu Aileu, tanba Aileu sai nu’udar sentru ida ba prosesu luta ba ukun rasik-an. Aileu mos nu’udar fatin istoriku ne’ebé mak husik hela atrosidade barak. Aileu mos husik hela memória moruk, husik hela fitar no kanek sira uluk to’o agora.
Portavoz Grupu Traballu Prosesu Rekonsilisaun Timoroan (GT-PRT), José Neves Samalarua esplika, agora ne’e iha faze ida konsulta, depois rona tiha afetadu sira nia hanoin, depois mak ita realiza rekonsiliasaun entre Timoroan sira hahu husi periodu 1974-1999. Ida ne’e mak ezije ita nia senseriedade, onestidade no vontade atu simu malu, vontade atu rekoñese nu’udar parte importante ne’ebé tenke ko’alia no hatur iha prosesu rekonsiliasaun.
“Ita Timoroan ita tenke rekoñese katak, situasaun, kondisaun politika pasadu ne’e buat di’ak ida, hasai ita husi kolonializmu, mais ita lubuk ida mak monu tama iha situasaun ida ne’ebé mak ita hakanek malu. Kanek malu ida ne’e mak halo relasaun familia, kultura ou komunidade iha bairu kontinua husik hela iha kotuk, agora ita tenke bolu malu atu hatutan fila fali ka hadi’a fila fali”, dehan Portavoz.
Reprezentante Vise Ministru Asuntu Parlamentar (R-VMAP), Reverendo, Arlindo Marçal iha abertura esplika, povu Aileu povu éroiku, povu Aileu povu aten brani tanba ita haree no akompaña ita nia istória ita nia rezistensia hahu iha Aileu.
Ita nia rai (Timor-Leste) nakonu ho konflitu komesa husi Primeira Guerra Mundial, Segunda Guerra Mundial, mai iha 1974 -1999 ita oho malu. Konflitu barak mak akontese iha fatin-fatin, vitima barak iha fatin-fatin odiu no vingansa iha fatin-fatin uluk no agora kontinua la’o iha sosiedade. Problema sira ne’e ita tenke rezolve liu husi rekonsiliasaun, maibé mos tenke halo reparasaun ba vitima no sobrevivente sira.
Ho atividade Konsulta Públiku ne’ebé Centro Chega!I.P organiza ne’e importante tebes atu rona entidade sira nia hanoin sa mekanizmu rekonsiliasaun ida di’ak tuir kultura no relijiaun nian atu bele simu malu hodi laran, hodi fuan kria paz no estabilidade ba ita nia rai.
Reprezentante Prezidente Autoridade Munisipiu Aileu, Rogério da Conceição apresia atividade Konsulta Públiku ne’ebé hala’o iha Munisipiu Aileu. Konsulta Públiku ne’e nu’udar momentu espesial ida hodi hahu ko’alia ba malu kona-ba Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Politika Reparasaun nian, tanba ne’e, nia husu atu hotu-hotu partisipa ativu hodi kontribui ideia ne’ebé di’ak ba atividade ne’e.
“Hau hakarak kongratula ba ita hotu, husu nafatin ba ita hotu atu idak-idak ko’alia sai. Saida mak ita halo, saida mak ita simu iha 1974-1999. Ita hamutuk hodi nune’e simu malu hanesan maun ho alin no simu malu hanesan tiu no avo no simu malu hanesan komunidade iha aldeia no munisipiu ida ne’e atu bele hamutuk lori dezenvolvimentu ba futuru”, Rogerio kongratula.
Jerasaun Patriota, Jonias M. Exposto apresia ho atividade Konsulta Públiku kona-ba Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan no Politika Reparasaun ne’ebé hala’o husi Centro Cheg!I.P hanesan pontu inisiu (starting point) ida ba Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan.
“Hau aseita Rekonsiliasaun tanba Rekonsiliasaun ne’e importante tebes, rekonsiliasaun ne’e ita tenke ko’alia ba malu ho fuan no laran labele nafatin ho emusaun. Jerasaun tuan sira husik hela legadu ruma ba jerasaun ida agora para bele kontinua. Ita relembra hamutuk konflitu moruk iha pasadu no selebra dame hamutuk iha prezente” tenik Jonias.
Xefe Suku Leikitura, Alarico Almeida Salsinha reforsa, problema pasadu oras ne’e ema barak kontinua rai iha sira nia laran, balun mate ona, balun sei moris, odio no vingansa husi jerasaun ba jerasaun kontinua la’o tanba ne’e, konkorda ho rekonsiliasaun atu rezolve problema pasadu, nune’e ba oin ita kontibui hamutuk ba dezenvolvimentu.
Entertantu, Konsulta Públiku ne’e partisipa husi entidade sira iha Munisipiu Aileu kompostu husi Autoridade Munisipiu no Suku, Konfiksoes Relijozu, Veteranus, Vitima no Sobrevivente, Juventude, Organizasaun Sosiedade Sivil, Organizasaun Rezistensia, Eis Prezidente Autoridade Munisipiu sira, Prezidente Konsellu Kombatente Libertasaun Nasional Munisipiu Aileu, Dirijente Muzeu Memórial Munisipal no Grupu Traballu Prosesu Rekonsiliasaun Timoroan (GT-PRT). Ho total partisipante hamutuk 110.
Media Chega!.






























